Dreams

Heippa! :)

 

Jokainen meistä tähtää johonkin. Oli se sitten parempi kunto, paremmat sosiaaliset suhteet tai vaikkapa jatko- opiskelupaikka, aina tähtäämme johonkin. Näitä tulevaisuuden suunnitelmia voidaan kutsua myös unelmiksi. Eri ihmiset tähtäävät eri unelmiin. Yleensä asioista joita ihailee tai pitää muuten vain hyvän elämän tarpeina unelmoi ja ihannoi.

 

 

 

Minulle, joka lopetin vähän yli viikko sitten peruskoulun, on tulevaisuus täynnä unelmia ja haaveita. Jatko-opiskelupaikka varmistui tänään Pyhäjoen lukiosta. Oon ollu ala-asteelta lähtien varma, että peruskoulun jälkeen pyrin lukioon. Tavoitteena on aina ollut myös tähdätä korkealle. Elämä ulkomailla kieltämättä houkuttelee, ehkä liikaakin. Unelma-ammatteihin on aina lukeutunut asianajaja ja lääkäri.

 

 

Mun unelmat on aikalailla "käsin kosketeltavia". Kukapa ei unelmois asunnosta polttavan Andaluusian auringon alla ja mustasta kiiltävästä urheiluautosta. Nuo on vaan unelmia. Niin vain unelmia. Unelmat ja onnellisuus kulkee vähä niinku käsi kädessä. Kun saavuttaa jonkun unelman, on onnellinen. Niitä vois verrata vaikkapa hyviin ystävyksiin, jotka ei jätä toisiaan. Ehkä ymmärsitte mitä tarkotan. :) Jos olisin ihan yksin siellä polttavan auringon alla, en olis onnellinen. Ystävät tutisis Suomessa -30 asteen pakkasessa. Ei se vaan niin voi olla. Ihminen ei voi olla yksin. Se tarttee muita ympärilleen, jotka pitää siitä huolen. Niin se vain on.

 

 

Unelmoin myös siitä, että pysyisin terveenä ja siitä, että vanhanakin pystyisin liikkumaan ja nauttimaan elämästä. Unelmien eteen täytyy tehdä töitä. Jotta oon vanhanakin vielä terve, mun täytyy liikkua ja syödä terveellisesti.

 

On pelottavaa, mutta toisaalta innostavaa ajatella mitä mulle tulee tapahtuun tulevaisuudessa. Mielessä pyörii kaikenlaiset kysymykset. Mikä musta tulee isona? Mitä haluan elämältäni? Meenkö naimisiin koskaan? Saanko lapsia? Missä asun? Lista on loputon. Oon nyt tietyllä tavalla ensimmäisessä elämäni käännekohdassa. Koulu ja tuttu ympäristö muuttuu. Kaverit vaihtuu. Tällä hetkellä kysymykset on "mihin meen lukion jälkeen" luokkaa.

 

 

 

Nyt kuitenkin kannattaa kattoo eteenpäin ja nauttia täysillä nuoruudesta ja kesästä. Oon varma, että lukion jälkeen oon saanu monta vastausta mun kysymyksiin. Ja toivottavasti se tulevaisuus alkaa hahmottua. Mutta toisaalta sillä ei oo mitään kiirettä. Jos joku juttu ei tunnu oikeelta, voi vaihtaa toiseen. Aina ei voi tehdä varmoja päätöksiä, vaan pitää suunnata eteenpäin oman vaistonsa avulla.

 

 

"Muistinko mä laskut maksaa?
maton viedä pesulaan?
Rakkailleni sanoinhan
Yli kaiken välitän

Muistinko olla
Itseni herra
Muistinko tehdä
niin kuin tahdon

Muistinko kiittää
arvoa antaa
Muistinko ottaa
omaa aikaa?

Jos tämä ois iltani viimeinen
osaisinko olla onnellinen

Muistinko olla
itseni herra
tänäänkin?

Onneksi mä virheen myönsin
sillä riidan heti selvitin
Ei jäänyt tuli kytemään
Ei mieltä jäytämään"