torstai 17. huhtikuuta 2014

Isossiunaaminen :)

Hellou! :)

 

"Pahuutensa tähden tänään vaikeroimaan,

 koko luomakunta kaipaa armahtajaa,

Jeesus Kristus kuoli jotta eläisimme,

 meidän tehtävämme on nyt kertoa se.

Evankeliumi, ilosanomamme on (niin on)

 Evankeliumi murtaa vaikka kallion (tosi on)..."

 
 
 
 
Elikkäs tiistaina 15.4. minut siunattiin isoseksi Ylivieskan kirkossa. Aluksi mentiin kirkkoon klo 18.00, puettiin albat päälle ja harjoteltiin kaikenlaisia siirtymisiä kirkossa. Itse kirkonmeno alkoi klo 19.00. Sitten siitä siirryttiin Seurakuntatalo Mariaan kakkukahveille ja todistusten jakoon.
 

"Sun silmäs aina mä muistan, niin yltäin murheen puistan,

kun illoin panen maate, on mielessäni aate,

minä sulle kihlat ostan, sinut vielä mä sylliin nostan,

 kun rakas niin olet sinä mulle,

minä sulle haastelen, tuu mun vaimokseen..."

 
Olen aiemmin täällä puhunut keiskosta, mutta puhun vielä uudestaan. Eli siihenhän liittyy 4 leiriviikonloppua Törmälässä, 8Actionin vetäminen ja hartauden tekeminen. Alun perin syy miksi lähdin keiskoon oli periaatteessa se, että halusin tulla sosiaalisemmaksi, oppia ryhmänjohtotaitoja ja yhdessä työskentelyä. No näin jälkeen päin ajateltuna, keisko on ollut uskomaton matka kohti isoisuutta ja edessa häämöttäviä ripareita ja varkka leirejä.


 
 

"Korkean vuoren rinteille johti Herra mut laupeudessaan.
 Matkani kulki huippua kohti,sieltä mä näin uuden maan.

 Uuden maan minä näin,eessäpäin Kultakaupunki hohtaa.
uuden maan minä näin, ystäväin,
meidät sinne hän johtaa.

Silmien eessä ihmeenä aukes maisema taivaallinen.
Voimattomattomaksi pimeyskin raukes,
nähdä kun sain valkeuden..."

 
 
 

 
Keiskossa meillä oli omat ryhmät, ja olin kyllä tosi tyytyväinen mun omaan ryhmään. Kaikki oli erilaisia persoonia, oli hiljaisia, oli puheliaita ja kaikkea siltä väliltä. Yhdessä meistä muodostu tosi hyvä ryhmä, ja kaikki täydensi toisiaan. Nuorisotyönohjaajakin sanoi, että muistutamme ihan oikeaa isosporukkaa, jolla oli jo omat insaid läpät. :)
 

"On sängyn päälle levitetty tilkkutäkki suuri,

nuo monenlaiset kauniit värit yhteen sopii juuri,

hei halleluja, unasancta, yksi

(yksi) pyhä yhteinen, yhteinen.

Siis pilkullisen trikootilkun,

froteen punaharmaan ja

 haalistuneen farkkukankaan siinä näet varmaan..."

 

Keiskosta oon saanu ihan mielettömän hyviä ystäviä ja jotku henkilöt on tullu mulle tosi läheiseksikkin. Nykyään sulaudun melkeinpä ylivieskalaiseksi. Mutta nyt isosen ominaisuudessa laitan tähän paljon kuvia tiistaista:
 

 "Laula ihmisille ilosta, laula surusta, laula väreistä maailman,

 laula ihmisille sanoista, laula teoista yhden ainoan Jumalan,

laula heille saduista, laula sodista, laula sodista, laula kivikaduista,

laula sydemmestäsi kaikki se, laula se niin kuin Herralle..."

 
 
 


 









 
 

"Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne." Joh. 15:15-17

2 kommenttia: